Suomi on ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi länsimaiden WEOG-ryhmässä (Western European and Others Group) pohjoismaisen rotaatiovuoron mukaisesti. Vaalit pidetään syksyllä 2012. Valtioneuvosto teki päätöksen ehdokkuudesta jo vuonna 2002.
Vuonna 1945 perustettu Yhdistyneet kansakunnat (YK) on ainoa kansainvälinen järjestö, jonka jäsenistö kattaa miltei kaikki maailman maat ja jonka tehtäväkenttä on yleinen ja monialainen. Myös YK:n legitimiteetti eli hyväksyttävyys on varsin korkea.
Kansainvälisen toimintaympäristön muutoksesta on seurannut YK:lle merkittäviä haasteita. Tälle muutokselle on tunnusomaista suurvaltasuhteiden muovautuminen, uusien taloudellisten ja poliittisten voimakeskusten nousu kehittyvien maiden joukosta ja ennen kaikkea uudet maailmanlaajuiset turvallisuusuhat. YK:n perinteisten kriisinhallinta-, kehitys- ja ihmisoikeustehtävien lisäksi järjestön odotetaan etsivän ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja tartuntatautien leviämisen, terrorismin, rikollisuuden, luonnonkatastrofien sekä muuttoliikkeiden kaltaisiin laajan turvallisuuden ongelmiin. Maailmanlaajuisiin haasteisiin voidaan vastata ainoastaan valtioiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä ja siihen YK tarjoaa parhaat puitteet. Tämän päivän maailmassa YK:lla on entistäkin tärkeämpi tehtävä.
Suomi liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1955, jolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Jäsenyys vahvisti pienen maan kansainvälispoliittista asemaa ja YK muodostui tärkeäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa.
Suomi näkee järjestön keskeisimpänä monenkeskisen yhteistyön välineenä ja haluaa vahvistaa sen toimintakykyä. Suomi haluaa kehittää turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa yhä tiiviimmän kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomi vaikuttaa YK:n päätöksentekoon ensisijaisesti yleiskokouksessa ja myös pyrkimällä jäseneksi turvallisuusneuvostoon sekä talous- ja sosiaalineuvostoon Ecosociin.
Turvallisuusneuvosto kuuluu YK:n pääelimiin ja sillä on järjestön peruskirjan mukaan ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Turvallisuusneuvosto voi tarvittaessa antaa oikeuden voimankäyttöön rauhan palauttamiseksi tai rauhan uhkan torjumiseksi. Turvallisuusneuvoston mandaatin mukaiseen työkuvaan kuuluvat diplomaattiset keinot, poliittiset kannanotot, rauhanoperaatiot, pakotteet sekä viime kädessä voimankäyttö. Turvallisuusneuvostolla on myös keskeinen rooli vuoden 2005 huippukokouksessa vahvistetun suojeluvastuun toimeenpanossa.
YK:n turvallisuusneuvostolla on vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Peruskirjan mukaan turvallisuusneuvoston on järjestäydyttävä siten, että se voi jatkuvasti toimia. Turvallisuusneuvostossa on viisi pysyvää jäsentä (Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat) ja kymmenen vaihtuvaa jäsentä. Vaihtuvat jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan yleiskokouksen äänestyksessä. Vaali on salainen ja valituksi tuleminen edellyttää vähintään kahta kolmasosaa annetuista äänistä. Joka syksy valitaan puolet vaihtuvista jäsenistä. Vaihtuvien jäsenten paikat ovat kovin tavoiteltuja ja ehdokkaita voi nousta vaaliryhmien sisältä enemmän kuin vapautuvia paikkoja. Suomi kuuluu Länsi-Euroopan ja muiden maiden vaaliryhmään, jolle vapautuu kaksi paikkaa joka toinen vuosi.
Kilpailu turvallisuusneuvoston vaihtuvista paikoista on kovaa, ja menestyminen vaaleissa edellyttää aktiivista ja usean vuoden kampanjointia. Suomen vahvuuksiin kuuluu vakaa profiilimme YK:ssa: Suomi on yli 50-vuotisen jäsenyytensä aikana ollut kokoaan merkittävämpi vaikuttaja maailmanjärjestössä. Suomi on profiloitunut aktiivisena, monipuolisena ja luotettavana toimijana. Maamme on ollut aktiivinen muun muassa ihmisoikeus- ja kehityskysymyksissä, aseriisunnan tietyillä sektoreilla sekä kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen tähtäävässä työssä. Vahvuutena voidaan pitää myös toiminnan laaja-alaisuutta ja pitkäaikaisuutta. Esimerkiksi YK:n rauhanturvatoimintaan Suomi on osallistunut vuodesta 1956 lähtien. Runsas 50 000 suomalaista rauhanturvaajaa on palvellut yli 30 eri operaatiossa. Suomi on edelleen YK:n rauhanturvaamisen luotettava tukija, jolla on niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan osaamista. Siviilikriisinhallinnan alalla Suomi on yksi keskeisistä tiennäyttäjistä maailmassa.
Suomi tarjoaa turvallisuusneuvoston käyttöön kokemuksensa ja asiantuntemuksensa rauhanturvaamisesta ja rauhanrakentamisesta. Haluamme myös olla mukana määrittämässä laajaa turvallisuuskeskustelua: uskomme että turvallisuus perustuu taloudellisen ja sosiaalisen kehitykseen varaan, eikä kansainvälistä turvallisuutta voida käsitellä näistä riippumattomana ilmiönä. Suomi haluaa kantaa vastuunsa kansainvälisen yhteisön jäsenenä ja turvallisuusneuvostoehdokkuutemme ilmentää tätä tavoitetta.
Tämän sivun sisällöstä vastaa YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikkö
Päivitetty 11.3.2013
