Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Sofia : Tietoa Bulgariasta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Sofia

26 Bacho Kiro,1000 Sofia, Bulgaria
Puh. +359-2-810 2110
S-posti: sanomat.sof@formin.fi
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Bulgaria

Suhteet

Suomen ja Bulgarian väliset suhteet ovat historiallisistakin syistä hyvät. Vuosina 1877-1878 käydyssä Venäjän ja Turkin välisessä sodassa mukana oli 955 suomalaista sotilasta taistelemassa Bulgarian itsenäisyyden puolesta. Noin 200 suomalaista sotilasta kuoli Bulgarian sotaretkellä. Vuosina 1880-1881 kenraali Johan Casimir Ehrnrooth toimi Bulgarian sota-, sisä- ja ulkoministerinä sekä pääministerinä.

 

Ensimmäisen kerran Suomen ja Bulgarian väliset diplomaattisuhteet solmittiin ensimmäisen maailmansodan jälkipuinnin keskellä vuonna 1918. Sen jälkeen suhteet kokivat lämpimämpiä ja etäisempiä vaiheita, kunnes ne välirauhansopimuksen (1944) aiheuttaman katkon jälkeen solmittiin uudelleen neljä vuotta myöhemmin vuonna 1948.

 

Bulgariassa muistetaan myös, että EU päätti jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Suomen puheenjohtajuuskaudella Helsingissä joulukuussa 1999 ja että jäsenyys vuoden 2007 alusta varmistui Suomen toisella puheenjohtajuuskaudella 2006. Suomalaisia arvostetaan Bulgariassa molempien historiallisten tapahtumien ansiosta.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomesta on tehty kaksi vienninedistämismatkaa Bulgariaan 2000-luvulla. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki kävi Bulgariassa vuonna 2004 ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kolme vuotta myöhemmin.

 

Suomen vienti Bulgariaan vuonna 2014 oli Suomen tullitilaston mukaan 50,3 miljoonaa euroa, ja tuonti Suomeen 98,7 miljoonaa euroa. Finpron toimisto avattiin Sofiassa joulukuussa 2008. Vuodesta 2013 lähtien Finpron Romanian toimisto  kattaamyös Bulgarian. Suomen investointien määrä on noussut vuoden 2008 jälkeen.

 

Suomesta Bulgariaan tulee pääasiallisesti

 

  • selluloosaa,
  • paperia,
  • valmiita raskaita konepajatuotteita kuten kaivosteollisuuden laitteita ja koneita,
  • rautaa ja terästä ja
  • elektroniikkaa ja tietoliikennevälineitä.

 

Tuonti Bulgariasta Suomeen muodostuu lähinnä tekstiilituotteista sekä koneista ja maataloustuotteista.

 

Verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaisiin yrityksiin Suomen ja Bulgarian välisessä kaupassa on vielä runsaasti hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Bulgaria on useimmille suomalaistoimijoille vielä tuntematon maaperä eivätkä bulgarialaiset yritykset tunne tarpeeksi hyvin Suomen teollisuutta ja osaamista.

 

Suomalaisilla yrityksillä on Bulgariassa mahdollisuuksia etenkin

 

  • energia-alalla,
  • ympäristö- ja informaatioteknologiassa,
  • logistiikassa,
  • rakennusalalla,
  • maa- ja metsätaloudessa ja
  • terveyssektorilla.

 

EU-maa Bulgariasta käsin olisi mahdollista toimia koko Balkanin alueella. Kaupan määrä on edelleen suhteellisen vaatimatonta, sillä mahdollisuuksia olisi useilla aloilla muun muassa voimakkaan kiinteistörakentamisen ja muun infrastruktuurin uusimisen sekä energiahankkeiden osalta. Tuulivoimalat ja aurinkoenergiakeräimet sekä energian ja raaka-aineiden kerääminen jätteistä tulevat myös olemaan kasvava ala. Bulgariassa keskustellaan myös uuden reaktorin rakentamisesta jo olemassa olevaan voimalaan.

 

Suomalaisten valmismatkaturistien määrä on ollut laskussa. Vuonna 2007 pakettimatkalaisia oli 59 000, mutta vuonna 2015 enää noin 21 500.  Vuonna 2013 norjalainen halpalentoyhtiö aloitti suorat lennot kesäkaudella Helsingin ja Burgasin välillä. Omatoimimatkaajien määrä onkin selvästi kasvussa.

Kulttuurisuhteet

Erilaisia suomalaisia kulttuuritapahtumia järjestetään Bulgariassa vuosittain. Tapahtumissa on tuotu esille monipuolisesti suomalaista kulttuuria aina elokuvista ja kuvataiteesta musiikkitapahtumiin ja suomalaiseen keittiöön saakka. Bulgarialaisten mieltymys suomalaisiin hevimusiikkiyhtyeisiin on myös merkillepantavaa. Monet yhtyeet ja artistit järjestävätkin vuosittain konsertteja Bulgariassa. Bulgarialla ja Suomella on omat ystävyysseuransa, joiden kesken on järjestetty yhteisiä tapaamisia. 

 

Bulgarialaiset nuoret etsivät aikaisempaa aktiivisemmin tietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja maiden välillä on myös opiskelijavaihtoa puolin ja toisin. Molemminpuolista opiskelijaliikkuvuutta olisi kuitenkin hyvä lisätä. Suomalaisia opiskelijoita ajatellen Bulgariassa ei ole vielä tarpeeksi mahdollisuuksia opiskella englannin kielellä. Suomen suurlähetystö on edistänyt Suomen tunnettuutta Bulgariassa korkeatasoisen koulutuksen tarjoajana.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomi on Bulgarian EU-suuntautumisen aikana tullut tunnetuksi maana, missä korkea kilpailukyky, tietoyhteiskunta ja hyvinvointivaltio on onnistuttu yhdistämään. Myös erinomainen menestyksemme kilpailukyky- ja koulutusvertailuissa kiinnostaa yhä enemmän.

 

Sofian yliopistossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria Pohjoismaiden kielten ja kulttuurin laitoksella. Vuonna 2016Bulgariassa asuu pitempiaikaisesti noin 50 suomalaista, joista suurin osa pääkaupungissa Sofiassa. Suomessa puolestaan asuu hieman yli 800 Bulgarian kansalaista (lähde: Suomen tilastokeskus).

Vierailut

Korkean tason vierailuvaihtoa on ollut vuosien aikana jonkun verran. Maiden presidentit Tarja Halonen ja Georgi Parvanov ovat tehneet vastavierailut vuosina2003 ja 2004. Vuoteen 2004 sijoittuivat myös Eurooppa-ministeri Meglena Kunevan ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen vierailut. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Bulgariassa vuonna 2007, ja Eurooppa -ministeri Astrid Thors keväällä 2011. Eduskunnan suuri valiokunta Miapetra Kumpula-Natrin johdolla vieraili Bulgariassa syyskuussa 2012.

 
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2006 Suomessa vierailivat pääministeri Sergei Stanishev, ulkoministeri Ivailo Kalfin, Eurooppa-ministeri Meglena Kuneva ja hallintoministeri Nikolai Vasiljev. Helmikuussa 2010 Bulgarian ulkoministeri Nikolay Mladenov kävi Suomessa.  Marraskuussa 2011 sisäministeri Tzvetanov teki virallisen vierailun Suomeen. Elokuussa 2015 Bulgarian varapääministeri Meglena Kuneva vieraili Suomessa.

 

 

Historia

Suomen eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyysjulistuksen (6.12.1917), valtuuskunnat lähtivät viemään ilmoituksen tärkeimmille ulkovalloille ja pyytämään tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Bulgariaan ja Turkkiin matkusti valtuuskunta, mutta varsinaista Suomen tunnustamista ei Bulgariassa tuolloin tehty.  


Presidentti Svinhufvudin valtuutuksella allekirjoitettiin Suomen ja Bulgarian välinen rauhansopimus toukokuussa 1918 Berliinissä. Sopimustekstissä todettiin, ettei valtioiden välillä ole sotatilaa ja ”että ne tahtovat vastedes elää pysyväisessä rauhassa ja ystävyydessä”. Samalla sovittiin konsulisuhteiden sekä posti- ja lennätinyhteyksien solmimisesta. Keskinäiselle kaupalle ja merenkululle taattiin sama asema, jota sovellettiin ”enin suosittuun valtioon”. Vastaavanlainen kahdenvälinen rauhansopimus tehtiin Bulgarian lisäksi vain Turkin kanssa.

 

Suomen Bukarestin asiainhoitaja Väinö Tanner oli lokakuussa 1920 nimetty asiainhoitajaksi myös Ateenaan, Ankaraan ja Sofiaan. 


Suomen Bukarestin-edustusto kuitenkin lakkautettiin presidentti K.J.Ståhlbergin määräyksellä huhtikuun ensimmäisenä päivänä 1923, koska eduskunta ei ollut myöntänyt sille enää rahoitusta. Samalla loppui Suomen edustautuminen Sofiassa. Samana vuonna Bulgariassa kaappasi vallan upseerien ja makedonialaisten muodostama salaliitto, jonka seurauksena pääministeri-ulkoasiainministeri Stambolijskin kohtalona oli tulla teloitetuksi. Yhteiskunnallinen rauhattomuus jatkui ja Suomen ja Bulgarian suhteissa tauko venyi yhdeksään vuoteen. 

 

Suhteet solmittiin uudelleen 10. maaliskuuta 1933. Sofia siirrettiin Suomen Budapestin-lähetystön alaisuuteen. Välirauhansopimuksen perusteella diplomaattisuhteet ”satelliittimaihin” oli katkaistava ja marraskuussa 1944 Budapestin lähetystö suljettiin. Suomen ja Bulgarian diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 4. kesäkuuta 1948 ja Suomen Belgradin-lähettiläs akkreditoitiin myös Sofiaan.
Suomen edustautumista Sofiassa ehdittiin hoitaa vielä Varsovasta vuosina 1956-1964, kunnes Wilhelm Schreckistä tuli Sofiassa avatun Suomen suurlähetystön ensimmäinen suurlähettiläs. Bulgaria oli avannut oman lähetystönsä Helsingissä jo vuonna 1956.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Suomen suurlähetystö Bulgariassa sijaitsee Sofiassa melkein ydinkeskustassa osoitteessa 26-28 Bacho Kiro.

Asuminen, asunnot

Monet kommunismin aikaan rakennetut kerrostalot saattavat näyttää ulkoapäin varsin ränsistyneiltä, mutta asunnot ovat sisältä viihtyisiä. Varsinkin suurissa kaupungeissa nopea uudisrakentaminen on aiheuttanut sen, että asuntokanta on hyvin moninaista. Vanhojen kerrostalojen lomassa saattaa hohtaa uusi moderni asuinrakennus.

 

Asunnoissa on usein yksinkertaiset ikkunat, joten sisälämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Keskuslämmitys laitetaan asunnoissa yleensä päälle vasta lokakuun lopussa, joten kylmän syksyn yllättäessä erilliset lämmityspatterit ovat tarpeen. 

Autot

Autoja on monennäköisiä ja monentasoisia. Varsinkin maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa autokanta on hyvin kirjavaa. Eriarvoisuuden lisäännyttyä myös Mersut, BMW:t ja muut arvokkaammat autot ovat ilmestyneet katukuvaan. Näiden rinnalla näkee edelleen Ladoja ja joitain Trabanttejakin.

 

Maanteillä poliisipartiot ovat yleisiä ja nopeusrajoituksia on syytä noudattaa. Auton papereiden tulee olla kunnossa. Maantiemaksu "Vignette" tulee olla maksettu ja tarra kiinnitettynä tuulilasiin kaupunkialueiden ulkopuolella ajettaessa. Myös maksukuitti on hyvä säilyttää mahdollisten tarkastusten varalta. Vignette-merkkejä myydään raja-asemilla, postitoimistoissa, poliisiasemilla sekä tielaitoksen ja DZI-vakuutusyhtiön toimipisteissä. Henkilöauton maantiemaksu viikoksi on noin kahdeksan euroa (15 BGN) ja kuukaudeksi noin 15 euroa (30 BGN). Vuoden maantiemaksu on noin 50 euroa (97 BGN).

Ilmasto

Bulgariassa on neljä vuoden aikaa. Kesät ovat kuumia ja talvet lumisia. Bulgaria on seismistä aluetta ja maanjäristyksen mahdollisuus on aina olemassa. Tarkista majoituspaikkaan saapuessasi varauloskäyntien sijainti ja esteetön kulku niistä. Maanjäristyksen sattuessa tulee säilyttää rauhallisuus. Maanjäristyksen aikana on parasta pysyä sisällä ja hakeutua heti turvalliseen paikkaan (huoneen vahvimmat kohdat) ja vältettävä tupakointia, tulitikkujen ja kynttilöiden käyttöä järistyksen aikana. Jos olet ulkona järistyksen alkaessa, pysyttele poissa rakennusten ja voimajohtojen läheisyydestä ja jos olet autossa, pysy sisällä. Järistystä ei tule koskaan aliarvioida. Järistyksen päätyttyä kaikkien on poistuttava heti rakennuksesta vain portaita pitkin. Väentungos voi olla vaarallisempi kuin itse järistys.

Joukkoliikenne

Sofiassa kulkee metro ja metrolinjastoa laajennetaan. Lisäksi liikkuminen käy kätevästi sekä raitiovaunuilla että busseilla ja johdinautoilla. Metrolinjan sekä kehätien rakentaminen ruuhkauttavat hetkittäin Sofian liikennettä.

 

Busseihin ja raitiovaunuihin voi ostaa kymmenen lipun nipun henkilökohtaiseen käyttöön. Lippu leimataan pienissä oransseissa leimauslaitteissa. Lippuja voi ostaa myös kuljettajalta ja usein raitiovaunuissa on myös automaatti, josta saa lipun yhden levan kolikolla.

 

Julkisissa kulkuvälineissä liikkuu paljon tarkastajia. Matkalippu on pakollinen.

 

Sofian lentokentältä on avattu huhtikuussa 2015 metroyhteys keskustaan. Lentokentän metroasema on heti terminaali 2:n vieressä. Metro liikennöi klo 5-24. Lipun hinta on 1 leva (n. 0,50€). Lippu oikeuttaa jatkamaan matkaa myös muilla metrolinjoilla. Lippuja voi ostaa lipunmyyjältä tai lippuautomaatista metroasemilla. Sofian lentokentällä terminaalien 1 ja 2 välillä on myös ilmainen bussikuljetus puolen tunnin välein klo 7-19.

Taksilla matkustaminen on edullista, mutta on suositeltavaa käyttää luotettavia firmoja (Sofiassa esim. OK Supertrans, p. +359-2-9732121, Eurolease Taxi, p. +359-2-91888). Viralliset taksit ovat numeroituja ja kuljettajalla tulee olla kuvallinen kuljettajakortti näkyvillä. Taksia käytettäessä tulee tarkistaa etukäteen kilometrimaksu. Lähtömaksu Sofiassa on 0,70 levaa, alin maksu on 0,79 levaa/km päivällä ja 0,90 levaa/km illalla. Mustanmeren rannikolla hinnat ovat yleisesti korkeampia kuin Sofiassa, esimerkiksi Sunny Beachin turistialueella lähtömaksu on jo 4 levaa, alin maksu on 3,00 levaa/km päivällä. Hinnoittelu on Bulgariassa vapaata, joten sinänsä kyse ei ole laittomasta toiminnasta kunhan hinta on asianmukaisesti esillä. Tariffit tulee olla merkittyinä auton tuulilasissa ja taksamittarin tulee olla käytössä. Taksin käyttö vaatii asiakkaalta erityistä tarkkaavaisuutta.

Juomarahat

Juomarahaa annetaan maan tavan mukaisesti ravintoloissa, takseissa, kauneushoitoloissa, kampaamoissa ja partureissa n. 10% laskun loppusummasta.

Jätehuolto

Jätteiden kierrättäminen ei ole vielä yleistynyt Bulgariassa, vaikka erillisiä keräysastioita muoville, metallille ja lasille onkin ilmestynyt katukuvaan. Muovipulloissa tai tölkeissä ei ole panttiarvoa, lasipullot sen sijaan kierrätetään. Biojätettä ei toistaiseksi erotella, vaan se päätyy sekajätteen joukkoon.

Kansalliset vapaapäivät

 

  • 1.1. uudenvuodenpäivä
  • 3.3. kansallispäivä
  • pääsiäinen (vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan, joten eri aikaan kuin Suomessa.)
  • 1.5. vappu
  • 6.5. yrjönpäivä (Bulgarian armeijan päivä)
  • 24.5. Bulgarian sivistyksen, kulttuurin ja slaavilaisten aakkosten päivä
  • 6.9. yhtenäisyyden päivä
  • 22.9. Bulgarian itsenäisyyspäivä
  • 1.11. kansallisuuden herättäjien päivä (virallinen pyhäpäivä opetuslaitoksissa)
  • 25.-26.12. joulu

 

Useina vapaapäivinä kaikki kaupat ovat normaalisti auki. Sen sijaan virastot ja pankit ovat suljettuina.

Käymälät

Yleisissä vessoissa on usein niin sanotut vessavahdit, jotka keräävät pientä maksua vessakäynnistä. Siitäkin huolimatta monissa julkisissa paikoissa käymälät saattavat olla huonossa kunnossa.

Mitat ja painot

Mitta- ja painojärjestelmät ovat samat kuin Suomessa.

Muutot

Suomen kansalaisten tulee rekisteröityä oleskeltuaan Bulgariassa 90 päivää.

Bulgariaan matkustavalla EU-maan kansalaisella tulee olla voimassaoleva passi tai virallinen henkilökortti. Viisumia tai muuta maahantulolupaa ei tarvita. Passista on suositeltavaa ottaa kopio ja säilyttää se erillään passista. Matkavakuutus on tärkeä vaikka Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa ensiapua.

Kaikkien EU-alueelle saapuvien tai sieltä poistuvien on ilmoitettava tullille, mikäli käsivarat ovat 10.000 € tai siitä yli. Lisätietoja maahantulomääräyksistä antaa Bulgarian suurlähetystö, Kuusisaarentie 2B, 00340 Helsinki, puh. (09) 458 40 55, sähköposti: embassy.helsinki@mfa.bg.

Pankit

Tavallisilla luotto- ja electron korteilla voi nostaa käteistä pankkiautomaateista suurimmissa kaupungeissa. Suurlähetystön tietoon on kuitenkin tullut ongelmia nostaa käteistä uusilla lähilukuominaisuudella varustetuilla korteilla. Uudet kortit eivät toimi kaikissa pankkiautomaateissa, joten kannattaa kokeilla eri pankkien automaatteja. Tarvittaessa rahaa voi tilata rahanvälitystoimistojen (esim. Western Union) kautta, jotka perivät välityksestä maksun. Electron-kortti ei välttämättä toimi maksuvälineenä maaseudulla kuten eivät muutkaan maksukortit.

Rahaa kannattaa vaihtaa vain pankeissa tai hotellin rahanvaihtopisteessä. Vaihtokurssi on syytä huolellisesti tarkastaa etukäteen, sillä varsinkin turistien suosimilla alueilla huomattavan alhaisetkin vaihtokurssit ovat laillisia, jos vain asiakkaalle annetaan vaihdosta kuitti. Myös lentokenttien tuloaulassa raha vaihdettaessa tulee huomioida, että rahanvaihtopisteiden kurssi ei aina ole oikea, eli noin 1.95 levaa/euro. Kadulla rahaa ei tule vaihtaa.

Parturi-kampaamot

Partureissa ja kampaamoissa hinnat ovat alemmat kuin Suomessa, joten kampaamomahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi. Kuten muissakin maissa kampaajia ja kampaamoita on monen tasoisia. Monissa kampaamoissa työntekijät eivät puhu englantia. Myös manikyyrit ja pedikyyrit ovat edullisia.

Posti

Postikortti tai kirje (1. luokka, alle 20 grammaa) Suomeen maksaa 1,50 levaa eli noin 80 senttiä. Posti Suomesta ja Suomeen kulkee noin viikossa.

Puhelimet

Kaikki matkapuhelinoperaattorit toimivat ympäri maata. Bulgarian suurin operaattori on M-tel. Muita yhtiöitä ovat muun muassa Globul, Germanos ja Vivacom.

Pukeutuminen

Pukeutumisessa on jonkin verran itäeurooppalaisia ja turkkilaisia vaikutteita, mutta mitään erityisiä sääntöjä pukeutumisen suhteen ei ole.

Pysäköinti

Varsinkin Sofiassa pysäköintipaikan löytäminen saattaa olla ongelmallista. Pysäköinti on usein maksullista. Parkkilippu tulee ostaa pysäköinninvalvojalta. Erillisiä pysäköintiautomaatteja ei aina ole. Pysäköinnin voi maksaa myös kätevästi tekstiviestillä. 

Ravinto

Ruokakulttuuri on moni-ilmeinen ja ruoka maukasta. Paikalliset viinit ovat usein hyvinkin laadukkaita. Palvelujen ja ravintoloiden hinnat ovat toistaiseksi vielä edulliset.

Suomi-kuva

Suomalaisilla on varsin hyvä maine Bulgariassa. Monet varsinkin vanhemmat ihmiset tietävät, että suomalaiset sotilaat sotivat Bulgarian apuna turkkilaisia vastaan vuonna 1878.

Sähkövirta

Sähkövirta on sama kuin Suomessa, joten erillisiä adaptereita ei tarvita.

Terveydenhuolto

Bulgariassa pidempään oleskelevilla tulisi olla suoja seuraavia tauteja vastaan:

 

  • jäykkäkouristus-kurkkumätä (tetanus-d-rokote)
  • A- ja B-hepatiitti
  • tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MPR)
  • tuberkuloosi

 

Saastuneita punkkeja on Bulgarian luonnossa, joten punkkirokotusta kannattaa tiedustella erikseen rokotuskeskuksesta. Muutenkin suojausten tarpeellisuus on aina syytä tarkistaa sieltä.

 

 

Hiviä ja aidsia sekä sukupuolitauteja esiintyy jonkun verran. Kesäisin Bulgariassa on ollut lavantauti- ja punatautitapauksia. Sofian ilmaston saastuneisuus aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita.

Valuutta

Bulgarian valuutta on euroon sidottu leva (1€=n. 1,95 BGN). 1 leva = 100 stotinkia.

Vapaa-aika

Bulgariassa on lukuisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kylpyläkulttuuri on vahva, liikuntapaikkojaon useita erilaisia, kahvilat ja ravintolat ovat yleisiä tapaamispaikkoja ja kulttuurielämä etenkin Sofiassa on varsin vilkasta. Puistoissa ja kaduilla lenkkeilyä saattaa rajoittaa runsas kulkukoirien määrä Sofiassa, sekä katujen melko huono kunto.

Muuta

Bulgarialaiset ovat ortodokseja. Suurin vähemmistö on Bulgarian turkkilaiset, jotka ovat muslimeja. Toisen suuren etnisen vähemmistön muodostavat romanit.

Pääkieli on bulgaria, ja maan aakkoset ovat kyrilliset. Asiointi vierailla kielillä voi olla vaikeaa erityisesti suurempien kaupunkien ja lomakohteiden ulkopuolella. Nuoret puhuvat melko yleisesti englantia, jotkut myös saksaa tai ranskaa. Vanhemmat ihmiset osaavat usein venäjää.

Bulgariassa myönteinen päänheilautus tarkoittaa kielteistä vastausta ja päinvastoin.

Tupakointi on kielletty julkisissa tiloissa. Kielto koskee ravintoloiden ja baarien lisäksi päiväkotien ja koulujen lähistöjä sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumia.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Sofia

Päivitetty 8.4.2014

© Suomen suurlähetystö, Sofia | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot